Jo lapsena minulle syntyi tuntosarvet, joilla tunnustelin ympärilläni olevaa maailmaa, opin aistimaan kaikkien tunteita, eleitä ja olemuksia, sekä miellyttämään niitä, koska luulin että näin olen turvassa. Omat tuntemukseni jäivät valitettavasti tässä sivuun, hylkäsin ne tiedostamattani. Teini-iässä hain kumppaneilta puuttuvaa turvaa ja rakkautta sekä ajauduin minulle epäedulliseen suhteeseen useaksi vuodeksi. Uskoin, että rakastamalla ja elämällä kuten kumppanilleni on paras, kaikki vielä muuttuu hyväksi. Ei muuttunut.
Myöhemmin kohdalleni suotiin vilpitön aito rakkaus. Tässä turvatilassa vuosien varrella kertynyt paha oloni alkoi purkautua, kohdistuen kontrollointina, hylkäämisenä ja välinpitämättömyytenä rakkauteni kohdetta kohtaan. En käsittänyt miksi tein niin. Käyttäydyin lähes samoin kuin minua kohtaan oli käyttäydytty, aiheuttamalla pahaa oloa ympärilleni ja sitä kautta myös itselleni. Aloin pelätä omaa käytöstäni, enkä kuitenkaan osannut toimia toisin.
Sitten löysin läheisriippuvuuden ja Kristiinan hoidon. Läheishoito vaati paljon työtä itseni kanssa ja oman mielen tutkimista, se on kuitenkin parasta mitä olen itselleni antanut. Antanut aikaa, pysähtynyt kuuntelemaan sitä ääntä, joka minulle on vuosia huutanut sisälläni. Tämä ääni ei huutanutkaan minua jatkuvasti suorittamaan, vaan pysähtymään ja kuuntelemaan, rakastamaan itseäni. Sen todella opin tällä matkalla, kääntämään tuntosarvet itseäni kohti ja olemaan itselleni armollinen. Hoidon kautta löysin keinoja riippumattomaan elämään. En enää keskity kadehtimaan mitä muilla on tai vertaamaan itseäni muihin, vaan tavoittelen asioita, mistä itse todella nautin. Lisäksi löysin välineitä ymmärtääkseni ja hyväksyäkseni omaa elämäni sellaisena kuin se on ollut. En estä rakkauden täyttämästä elämääni, vaan pyrin ottamaan sen vastaan. Enkä pelkää enää menettämistä tai hylätyksi tulemista, minulla on itseni, aina.
Elämä toisten kautta, itseä ymmärtämättä on todella raskasta, tämän taakan olen saanut pääosin pois harteiltani. Matkani tietysti jatkuu vielä läpi koko elämän, mutta nyt minulla on paljon enemmän ymmärrystä ja keinoja elää kohti omia unelmiani, ei muiden. Siihen minulla on oikeus ja minä vastaan siitä, että ne toteutuvat.
Lämmöllä,
Kristiinan asiakas
